maanantai 2. huhtikuuta 2018

Suomalaiset Kuussa, osa 4: Puolikuun suomalaiset

Ursan Kuu ja planeetat -ryhmän pidemmänpuoleiseksi venähtänyt Suomalaiset Kuussa -projekti saavutti yhteenvedon osalta puolivälin krouvin: kaksiosaiseksi paisuneen jutun ensimmäinen osa ilmestyi viikonloppuna Zeniitti-verkkolehdessä. Ensimmäisessä osassa käsitellään lähellä Kuun keskimeridiaania sijaitsevat 19 suomalaiskraatteria, eli Gyldénit, Argelanderit ja Lexellit. Loput, eli Väisälä, libraatiovyöhykkeellä sijaitsevat Donnerit ja Sundmanit, sekä mahdollisesti ohimennen myös kokonaan etäpuolella sijaitsevat Virtaset käsitellään sitten toisessa osassa. Sen olisi tarkoitus ilmestyä näillä näkymin heinäkuulla.


Kuu kuvattuna Äänekosken Likolahdessa 23.2.2018 klo 20.04. Kowa TSN-821 ja Canon Ixus
70 -digipokkari, turhan reipas Photoshoppaus. Kuva: T. Öhman.

Puolikuun  suomalaisalue kuvattuna 23.2.2018 klo 21.01. RET-45 ja Canon Ixus
70 -digipokkari, kevyehkö Photoshoppaus. Kuva: T. Öhman.
G=Gyldén, P=Ptolemaeus, Alp=Alphonsus, Arz=Arzachel, RR=Rupes Recta,
Alb=Albategnius, Arg=Argelander, D=Descartes, L=Lexell.

Zeniitin jutuissa kuvituksen pääpaino on tietenkin aina suomalaisharrastajien upeissa valokuvissa, joten esimerkiksi avaruusluotainten kuvia tulee juttuihin yleensä laitettua vähemmän kuin niitä olisi tarjolla. Niinpä niitä tuleekin sitten heiteltyä tänne oman blogin puolelle. Tälläkin kertaa hyviä historiallisia kuvia tuli juttua tehdessäni vastaan. Alla pari omasta mielestäni kaunista ja kiinnostavaa kuvaa Gyldénistä, ja yksi Argelanderista.

Gyldén näkyy keskellä yläreunassa, kuvattuna noin 2500 km:n etäisyydeltä 24.3.1965.
Ranger IX -luotaimen B-kameran ensimmäinen kuva. Kuva: NASA / LPI / T. Öhman.


Gyldén Apollo 12:n miehistön kuvaamana. Vasemman laidan komea kraatteri on Herschel.
Oikeassa yläkulmassa näkyy hyvin hieman reilun kilometrin levyinen Rima Reaumur.
Kuva: NASA / LPI / AS12-50-7431 / T. Öhman.

Argelander nähtynä pohjoisesta. Rajattu Apollo 16 -kuvasta AS16-M-0707.
Kuva: NASA / Apollo 16 / LPI / T. Öhman.

Koska Zeniittiin ei taittorajoitteista johtuen saanut kattavaa taulukkoa suomalaiskraattereista ihan haluamassani muodossa, laitetaan sekin tähän loppuun, sikäli kun Blogger suo:


Nimi Halk. Ikä Lev. Pit. Nim. / Hyv. Tausta
Argelander 33,72 eN-N -16,55 5,8 1876 / 1935 Friedrich Wilhelm August Argelander (1799-1875); observaattorina Turun akatemiassa; Helsingin yliopiston ensimmäinen tähtitieteen professori; Bonnin observatorion johtaja; suomalais-preussilainen tähtitieteilijä, positioastronomian kehittäjä.
Argelander A 8,65 E -16,54 6,75 2006
Argelander B 5,6
-15,6 5,1 2006
Argelander C 3,87 E -16,28 5,72 2006
Argelander D 10,69 K -17,64 4,44 2006
Argelander W 18,63 eN-N -16,75 4,18 2006
Donner 55,05 N -31,35 97,99 1970 Anders Severin Donner (1854-1938); Helsingin yliopiston tähtitieteen professori ja mm. rehtori; positioastronomian ja taivaanmekaniikan tutkija, ja valokuvaukseen perustuvan tähtien luettelointi- ja kartoitustyön edistäjä.
Donner N 19,91 E -33,17 97,19 2006
Donner P 40,72 eN -33,51 96,39 2006
Donner Q 15,61
-34,29 95,63 2006
Donner R 14,9
-34,34 92,28 2006
Donner S 23,39 N -32,02 93,55 2006
Donner T 46,21 eN -31,15 94,77 2006
Donner V 18,84 mI -30,56 95,59 2006
Donner Z 11,4
-29,76 98,09 2006
Gyldén 48,15 eN-N -5,37 0,23 1898-1912 / 1935 Johan August Hugo Gyldén (1841-1896); Tukholman observatorion johtaja; taivaanmekaniikan tutkija.
Gyldén C 5,88 K -5,9 0,99 2006
Gyldén K 4,25 I-E -5,46 0,6 2006
Lexell 63,7 N -35,78 -4,27 1791 / 1935 Anders Johan Lexell (1740-1784); Pietarin tiedeakatemian tähtitieteen professori; matemaatikko ja taivaanmekaniikan tutkija; osoitti Uranuksen olevan planeetta eikä komeetta; laski ensimmäisenä Jupiterin muokkaavan komeettojen ratoja (-> komeetta P/Lexell).
Lexell A 33,59 E -36,92 -1,39 2006
Lexell B 21,63 I -37,27 -3,41 2006
Lexell D 18,47 I -36,18 -0,75 2006
Lexell E 13 I -37,23 -0,42 2006
Lexell F 7,46 I -36,56 -5,38 2006
Lexell G 9,26 I -37,3 -4,94 2006
Lexell H 8,98 I -36,58 -4,88 2006
Lexell K 10,39 eN-N -35,98 -6,48 2006
Lexell L 7,18 I -36,04 -6,12 2006
Sundman 41,04 N 10,76 -91,69 1970 Karl Frithiof Sundman (1873-1949); Helsingin yliopiston tähtitieteen professori; matemaatikko ja tähtitieteilijä; kolmen kappaleen probleeman ratkaisija; "perturbografin" (analogisen tietokoneen) suunnittelija.
Sundman J 10,34
8,84 -90,24 2006
Sundman V 17,93 E 11,96 -93,56 2006
Virtanen  40 K 15,64 176,7 1979 Artturi Ilmari Virtanen (1895-1973); Valion laboratorion johtaja; Suomen Akatemian ensimmäinen esimies; kemisti; kemian Nobel-palkinto 1945 lähinnä AIV-rehun keksimisestä. 
Virtanen B  27 N 17,83 177,9 2006
Virtanen C  20 N 17,28 178,2 2006
Virtanen F 11,6 K 15,79 177,3 2017
Virtanen J  20
14,03 178,1 2006
Virtanen Z  34 N 16,75 176,7 2006
Väisälä 8,12 K 25,9 -47,9 (1951?) / 1973 Yrjö Väisälä (1891-1971); Turun yliopiston fysiikan ja tähtitieteen professori;  geodeetti, tähtitieteilijä ja optiikan kehittäjä, asteroidien (128 kpl) ja komeettojen (3 kpl) löytäjä.
Halk. = virallinen halkaisija kilometreissä.

Ikälyhenteet vanhimmasta nuorimpaan: eN = esinektarinen, eN-N = esinektarinen tai nektarinen, N = nektarinen, I = imbrinen (mI = myöhäisimbrinen), I-E = imbrinen tai eratostheninen, E = eratostheninen, K = kopernikaaninen.
Leveysaste positiivinen pohjoiseen, pituusaste positiivinen itään.
Nim. / Hyv. = nimen ensimmäinen esiintyminen ja virallinen hyväksymisvuosi. Satelliittikraatterien osalta mainittu vain hyväksymisvuosi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti