maanantai 22. tammikuuta 2018

Kraatterijärven Georeitti

Tarkkaavaisimmat lukijat ovat epäilemättä jo huomanneet, että tuohon oikealla näkyvään sivulistaukseen on jokin aika sitten ilmestynyt uusi alasivu nimeltään Kraatterijärven Georeitti.

Kuten kyseisellä sivulla mainitsen, olin vuosina 20162017 Aisapari ry:n rahoittamassa ja Järviseutu-Seura ry:n hallinnoimassa Kraatterijärven Georeitti -hankkeessa kartoittelemassa yhdessä GTK:n tutkijoiden kanssa mielenkiintoisimpia geologisia vierailukohteita Lappajärven, Vimpelin ja Alajärven kuntien alueella sijaitsevan Lappajärven törmäyskraatterin ympäristössä. Hankkeen puitteissa toimittamani raportti on nyt virallisestikin ilmestynyt. Sitä voi lukea myös Issuu-palvelussa. Raportin ohella reittiin voi tutustua myös Google Mapsin ja Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkunan kautta.

Fyysistä, maastoon merkittyä ja kyltitettyä geologista reittiä ei tämän Suomen nuorimman ja parhaiten tutkitun kraatterin ympärillä vielä ole! Raportin ja/tai sen verkkoversioiden avulla voi omatoimimatkailija kuitenkin käydä tutustumassa mm. kraatterin törmäyskivilajeihin, peruskallion eri kivilajeihin, kraatterin reunaan, pirunpeltoihin, luoliin ja drumliineihin tai vaikkapa edustaviin suoluontokohteisiin jo ennen fyysisen reitin valmistumista. Kohteet nimittäin ovat paria poikkeusta lukuun ottamatta hyvin helposti saavutettavissa teiden tai polkujen varsilla. Etelä-Pohjanmaan järviseudulla ja etenkin Lappajärvellä on viime aikoina panostettu myös muuten kraatterin esilletuontiin Euroopan suurimpana kraatterijärvenä. Näistä on ainakin vakaa aikomukseni kirjoitella tuonne kraatteriblogin puolelle tässä lähiaikoina.

Minä myös juttelin mainiota Explore Finland Radio Show -podcastia tekevän Mark Wiltshearin kanssa georeitistä loppusyksyllä. Kyseinen jakso pitäisi tulla kuultavaksi tammikuun lopussa. Päivittelen tuonkin linkin tänne, jahka jakso ilmestyy.

P.S. 28.1.2018: Podcast ilmestyi tänään, joten lisäilin linkin ja editoin kevyesti tekstiä.

P.P.S. 21.3.2018: Raportin toinen, korjattu painos ilmestyi, samoin kuin raportin Issuu-versio, joten linkit on nyt päivitetty. Muutama paperiversiokin tuosta kakkospainoksesta olisi tarkoitus kevään kuluessa saada toimitettua alueen kirjastoihin.

P.P.P.S. 18.12.2018: Todettakoon selvyyden vuoksi, että raportin korjatusta painoksesta ei sitten koskaan ainuttakaan paperiversiota tehty, joten alueen kirjastoissa olevat kappaleet ovat ykköspainosta.

2 kommenttia:

  1. Lieneekö toisessa painoksessa virhe maanjäristyksestä kerrottaessa sivulla 84 "Syntyessään Lappajärven kraatteri rouhaisi arviolta 5 km syvän kuopan", vai mitä tuolla tarkoitetaan? Eikö kuopan pitäisi olla 500-750 m?

    VastaaPoista
  2. Ei ole virhe, mutta tokihan tuo on hieman hämäävästi sanottu. Hetken aikaa kraatterin syntyessä Lappajärvellä todellakin oli - nykyisen käsityksemme mukaan - noin 5 km syvä kuoppa. Tämä on ns. kaivautumiskraatteri (engl. transient crater, ~transient cavity), siis kraatterin synnyn kolmesta vaiheesta keskimmäisessä eli kaivautumisvaiheessa muodostuva kuoppa. Sen syvyyden ja halkaisijan suhde oli noin 1/3. Pienillä eli maljakraattereilla kaivautumiskraatteri ei hirveästi muutu, eli lähinnä ainoastaan reunoilta valuu tavaraa pohjalle. Niinpä maljakraatterit säilyttävät suuren (suhteellisen) syvyytensä.

    Lappajärven tapaisilla kompleksikraattereilla sen sijaan tuo kaivautumiskraatteri muuttuu kraatterin muokkautumisvaiheessa radikaalisti. Pohja jompaisee ylös synnyttäen keskuskohouman, ja reunat romahtavat porrasmaisesti alas, joten lopullinen kraatteri on sitten (suhteellisesti) hyvin matala rakenne, syvyys/läpimitta -suhteen ollessa ~1/20 tai yleensä selvästi alle.

    Muokkautumisvaiheen päättyessä, eli siinä vaiheessa kun taivaalta ei enää tipu kiveä niskaan, on sitten mitattavissa lopullisen kraatterin syvyys. Lappajärven tapauksessa tämä oli se noin 500-750 metriä. Syvä siis sekin, mutta ei paljon mitään verrattuna siihen kuoppaan, joka hetkellisesti Lappajärvellä oli.

    Toivottavasti tämä hivenen selvitti asiaa.

    VastaaPoista