Keskiselänteiden löytäjä sai oman kraatterin

Marie Tharp ja Bruce Heezen  karttansa äärellä.*

Kuun kraattereille ei nykyisin enää kovin usein anneta nimiä. Niinpä jokainen uusi nimetty kraatteri on kiinnostava tapaus. Viimeisin lisäys Kuun nimistöön tuli 30.3.2015, kun oseanografian ja geologian uranuurtaja Marie Tharp (1920–2006) sai nimensä Kuun etäpuolelle.

Tharp sijaitsee Kuun etäpuolen ylängöillä Pavlovin ja Jules
Vernen välissä. LRO WAC M130699944ME.IMG / T. Öhman

Marie Tharp tunnetaan erityisesti työstään saappaat jalasssa tutkimusmatkalla kuolleen merigeologi Bruce Heezenin (1924–1977) kanssa Columbia Universityn Lamont-Doherty Earth Observatoryssa vuosina 1947–1977. Tharp ja Heezen loivat ensimmäiset kattavat kartat valtamerten pohjista, ja samalla he tulivat löytäneeksi valtamerten keskiselänteet, joiden kohdalla mannerlaatat erkaantuvat toisistaan. Ensimmäinen näistä oli edelleenkin tunnetuin tapaus, eli (Pohjois-)Atlantin keskiselänne. Heidän löytönsä johti laattatektonisen teorian kehittämiseen ja sen myötä geotieteiden suurimpaan vallankumoukseen. Näin ollen Tharpin nimen ikuistaminen Kuun pinnalle on erittäin hyvin perusteltua. Tietysti jo tieteellisen tasa-arvonkin nimissä olisi kohtuullista, että myös Bruce Heezen saisi jossain vaiheessa oman kraatterinsa, sillä hänen johdollaan tehtiin varsinaiset syvyysmittaukset, naisia kun ei tuolloin tutkimuslaivoille päästetty.

Tharpin kraatteri sijaitsee Kuun etäpuolen ylängöllä kohdassa 30,6° eteläistä leveyttä ja 145,63° itäistä pituutta, suurten Jules Vernen ja Pavlovin kraatterien välissä. Tharp on viralliselta läpimitaltaan 13,45 km, mutta tuo on etenkin tarkkuudeltaan harhaanjohtava luku, sillä Tharp on hieman soikea. Soikeus johtuu kraatterin ylempänä sijaitsevalla lounaisreunalla tapahtuneesta massiivisesta maanvyörymästä, joka on venyttänyt kraatteria lounaaseen. Vyörynyt aines on kasautunut kraatterin pohjalle, minkä vuoksi myös kraatterin pohja on hyvin epäsymmetrinen: lounainen pohja on noin 700 metriä ylempänä kuin koillinen, kuten alla olevasta topografisesta profiilista selkeästi näkyy.

Tharpin topografinen profiili lounaasta koilliseen. Kuva: LRO ACT-REACT QuickMap / T. Öhman

Tharp on nuori ja erittäin kaunis kraatteri. Esimerkiksi Clementine-luotaimen kuvissa näkyy mainiosti Tharpin kirkkaan heitteleen muodostama epäsymmetrinen sädejärjestelmä. Kraatterin kaakkoispuolella säteitä ei näy lainkaan, lounas–koillinen-suunnassa on pitkä ja kirkas säde, ja muualla taas näkyy säteitä suht tasaisesti. Tämän perusteella Tharpin synnyttänyt kappale tuli kaakosta ja törmäsi Kuun pintaan hyvin loivalla, vain noin 15°:n kulmalla.

Clementinen UVVIS-mosaiikissa Tharpin kirkas, epäsymmetrinen sädejärjestelmä pääsee oikeuksiinsa. Törmännyt kappale tuli hyvin loivalla kulmalla jostain kaakon suunnalta. Kuva: T. Öhman

Tharp-mosaiikki LRO:n NAC-kuvista M1133251236LE.IMG, M1133251236RE.IMG ja M1107332576LE.IMG. Massiivisen maanvyöryn kraatterin lounaiselle pohjalle kasaama aines erottuu selvästi konsentristen harjanteidensa ansiosta kumpareiden hallitsemasta koillisesta pohjasta. Kuva: T. Öhman

Lunar Reconnaissance Orbiterin lähikuvissa tulee myös Tharpin nuoruus erittäin vaikuttavasti esiin. Kraatterin pohjalla, samoin kuin sen reunan ulkopuolella vallankin länsi- ja pohjoispuolilla (eli likimain törmänneen kappaleen menosuunnassa) näkyy toinen toistaan kauniimpia törmäyksessä sulaneen kiviaineksen eli törmäyssulan synnyttämiä virtoja ja lampareita. Jäähtyessään ja kiteytyessään törmäyssulakiveksi ne ovat kutistuneet ja sen myötä rakoilleet. Törmäyssulavirroissa nämä raot ovat useimmiten virtaussuuntaan nähden likimain kohtisuoria tai suunnilleen virran reunaa myötäileviä. Oheisessa kuvassa näkyy esimerkkejä molemmista.

Rakoillut törmäyssulavirta Tharpin länsireunan ulkopuolella (kuva-ala jää juuri edellisen kuvan vasemmalle puolelle). LRO NAC M1107332576RE.IMG / T. Öhman

Kuussa on vielä sadoittain varsin suuriakin täysin nimeämättömiä kraattereita, osa niistä Tharpin tavoin myös poikkeuksellisen näyttäviä. Toivottavasti niille annetaan jatkossa nimiä hieman nykyistä tiheämpään tahtiin, vaikka tällä hetkellä ulompana aurinkokunnassa, etenkin kääpiöplaneetoilla, akuutimpi nimitarve onkin.

*"Tharp & Heezen" by Source. Licensed under Fair use via Wikipedia - http://en.wikipedia.org/wiki/File:Tharp_%26_Heezen.jpg#/media/File:Tharp_%26_Heezen.jpg