keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Kotka sai nimikkokraatterin Marsista

Kansainvälisen tähtitieteellisen unionin (IAU) planetaaristen nimien työryhmä hyväksyi 15.9.2014 erään Marsin törmäyskraatterin nimeksi Kotka. Kotkan kraatteri sijaitsee Marsin pohjoisilla alangoilla kohdassa 19,25°N 169,88°E, ja on läpimitaltaan 39,45 km. Jos siis kraatterin keskuskohouma olisi Kotkan kirkon kohdalla, olisi sen itäinen reuna hieman Haminan keskustan itäpuolella ja läntinen reuna lähes Pyhtäällä. Pohjoisessa kraatteri ulottuisi Rapakivenjärvelle Anjalan eteläpuolella.




NASAn Mars Odyssey-luotaimen THEMIS-infrapunakameran kuvamosaiikki Kotkasta. Törmäyksen kraatterista ulos viskaama heittele levisi vetisenä piparkakkumaisena vyörynä etenkin Kotkan pohjois- ja länsipuolisille tasangoille. Kuva: NASA/ASU/USGS/T. Öhman

Kotka sijaitsee hyvin nuorella (myöhäisamatsonisella) tuliperäisellä tasangolla matalan Tartarus-vuoriston kupeella, Elysiumin jättimäisen tulivuoren itäpuolella. Kotka on keskikokoiseksi marsilaiseksi kraatteriksi varsin nuori ja hyvin säilynyt, vaikkakaan sen todellista ikää ei tiedetä. Luultavimmin Kotka kuitenkin syntyi viimeisen muutaman sadan miljoonan vuoden aikana. Kraatteria ympäröivä piparkakkumainen heittelekenttä kielii siitä, että marsperässä oli tuolloin vettä. Vesi oli todennäköisimmin routana, joka esiintyi mahdollisesti useampana kerroksena. 

Pinnanläheisten kivilajien kerroksellisuudesta kertoo etenkin Kotkan läntisellä sisäreunalla hyvin näkyvä "ylimääräinen" reunan suuntainen harjanne. Tämä on ns. peripheral peak ring (PPR), joka olisi muuten hyvä nimitys, ellei se olisi niin harhaanjohtava. PPR:n synnyllä ei nimittäin ole mitään tekemistä kraatterin keskuskohouman tai -renkaan kanssa, vaan kyseessä on kerroksellisessa kohdemateriaalissa – tyypillisesti juuri laavatasangoilla – syntyvä reunan romahdusrakenne. PPR kuitenkin poikkeaa merkittävästi tavallisista kraatterien reunaterasseista, sillä PPR:ssä liike on huomattavassa määrin horisontaalista, kun kaikenlaisissa kohdemateriaaleissa syntyvissä terasseissa pystysuuntaisen liikkeen osuus on suurempi. Kotka on siis geologisessa mielessä erittäin kiinnostava ja antoisa kraatteri!




Kotkan kraatteri (paikka merkitty tähdellä, jonka koko ei viittaa kraatterin kokoon) sijaitsee Marsin pohjoisella alangolla, Elysiumin tulivuoresta itään. Kuvassa matalat alueet näkyvät sinisinä ja korkeimmat punaruskeina ja valkeina. Kuva: NASA/MOLA/T. Öhman

Kotka liittyi harvalukuiseen joukkoon, sillä suomalaisnimistä Marsiin on päässyt aiemmin vain Porvoo (hyväksytty vuonna 1976), Virrat (1982) ja Koillisväylän läpi ensimmäisenä purjehtineen tuhattaituri Adolf Erik Nordenskiöldin mukaan nimetty Nordenskiöld (1982). Näistä kaksi viimeksi mainittua tosin ovat amerikkalaisen käsityksen mukaan ruotsalaisia! Marsin suomalaiskraattereista Kotka ei ole suurin, mutta nuoruutensa ansiosta selvästi kaunein ja, kuten jo edellä tuli todettua, monessa mielessä kiinnostavin. 

Jo entuudestaan Kotkalla oli taivaallisena kaimanaan Yrjö Väisälän vuonna 1938 Turussa löytämä pikkuplaneetta, joka kiertää Aurinkoa Marsin ja Jupiterin välisellä asteroidivyöhykkeellä, samoin kuin Porvoo ja Nordenskiöldkin. Avaruuden suomalaisnimien tilastoykköseksi Kotkalla ja muilla marsilaisilla on kuitenkin vielä matkaa, sillä Yrjö Väisälällä on nimissään kraatteri Kuussa, pikkuplaneetta, ja kolme ja puoli komeettaa, joista komeetta Väisälä on tulossa tänä syksynä yksitoistavuotisen kiertonsa Aurinkoa lähimpänä olevaan pisteeseen. Mars lähestyy Aurinkoa myös, mutta näkyy tänä syksynä erittäin huonosti, sillä se on loppuvuodesta hyvin matalalla iltataivaalla. Kotkan uutukaista nimikkokraatteria ei tietenkään Kotkasta tai muualtakaan Maapallolta voi havaita, mutta ainakin jos minä olisin kotkalainen, katselisin Marsia tänä syksynä hieman tavallistakin suuremmalla mielenkiinnolla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti